Yhdistyksen säännöt
(Sääntömuutokset: englanninkielinen versio vahvistettu kokouksessa marras-joulukuussa 2020)
1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka
1.1. Yhdistyksen nimi on Association for Cultural Studies Ry.
1.2. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylä, Suomi.
2. Tarkoitus ja toimintamuodot
2.1. Yhdistyksen tarkoituksena on muodostaa ja ylläpitää tehokasta maailmanlaajuista kulttuurintutkimuksen yhteisöä.
2.1.1. Kulttuuritutkimuksella tarkoitetaan kulttuuristen käytäntöjen ja yhteiskunnallisten suhteiden ja eri valtaa käyttävien organisaation välisten suhteiden poikki- ja monitieteistä tutkimusta ja niihin vaikuttamista. Kulttuuritutkimuksessa tutkitaan ja teoretisoidaan kulttuurisia käytäntöjä ja muotoja sekä niiden vaikutuksia. Tämä tapahtuu asettamalla kulttuuriset käytännöt ja kulttuurimuodot niihin suhteisiin ja konteksteihin, joissa ne syntyvät, joiden kautta ne kiertävät ja joihin ne sopivat.
Kulttuurintutkimus keskittyy tällaisten suhteiden tuottamiseen ja uusintamiseen sekä niihin instituutioihin, jotka mahdollistavat tai estävät näiden suhteiden syntymistä.
2.1.2. Kulttuurintutkimuksen poikki- ja monitieteellisyyden tai tieteidenvälisyyden, sen laajan maantieteellisen levinneisyyden ja sen kontekstisidonnaisuuden vuoksi alalla työskentelevien ihmisten on yhä vaikeampaa rakentaa sellaisia vahvoja yhteyksiä, joita tarvitaan vastaamaan kulttuurintutkimuksen kohtaamiin haasteisiin, sen esittämiin kysymyksiin, sen kohtaamiin institutionaalisiin vaatimuksiin ja lisääntyviin kulttuurintutkimuksen projektiin kohdistuviin hyökkäyksiin. Siksi tarvitaan maailmanlaajuinen kulttuurintutkimuksen tutkijoiden yhdistys.
2.1.3. Yhdistyksen tarkoituksena on sisällyttää toimintaansa kulttuurintutkimukseen sitoutuneiden tutkijoiden ja työntekijöiden työn monimuotoisuus eri puolilla maailmaa ja tarjota heille merkityksellinen kohtaamispaikka. Yhdistyksessä tunnistetaan se, että kaikki tutkijat eivät kutsu työtään kulttuurintutkimukseksi, ja että kulttuurintutkimus ei ole kaikenkattava nimitys alan aatteellisille ja poliittisille käytännöille.
Yhdistystä ei ole tarkoitettu niinkään jäykäksi tutkijoiden kokoontumispaikaksi vaan pikemminkin jatkuvaksi hankkeeksi, joka myötävaikuttaa tehokkaan maailmanlaajuisen kulttuuritutkimuksen yhteisön muodostumiseen ja edistämiseen.
2.1.4. Yhdistys auttaa luomaan tietoa ja yhteyksiä erilaisten kulttuurintutkimuksen alan tutkijoiden ryhmiin ympäri maailmaa. Yhdistys auttaa luomaan, vahvistamaan ja ylläpitämään kulttuurintutkimuksen tutkijoiden ja alan työntekijöiden välisiä yhteyksiä eri oppiaineissa ja eri maissa ja maailman eri alueilla. Tällä tavoin se pyrkii lisäämään tietoa siitä, mitä erilaisia aiheita eri puolilla maailmaa tutkitaan sekä hyödyntämään ja kehittämään yhteistyömahdollisuuksia.
Yhdistys kannustaa kulttuurintutkimuksen yhteisöjen yhteistyöhankkeita. Yhdistys kannustaa ja edistää mahdollisuuksien mukaan paikallisten, valtakunnallisten ja alueellisten kulttuurintutkimuksen ryhmien syntymistä ja tarjoaa niille mahdollisuuden yhteistyöhön.
2.1.5. Yhdistys edistää ja edustaa kulttuurintutkimusta – millä nimellä sen älyllistä käytäntöä sitten kulloinkin kutsutaan ja tunnetaan eri puolilla maailmaa – legitiiminä tieteellisenä, akateemisena ja kulttuurisena projektina, joka pyrkii sosiaalisten ja poliittisten suhteiden muutokseen. Tarjoamalla laajan rakenteen moninaisille kulttuurintutkimuksen muodostaville lähestymistavoille yhdistys edistää yleistä ymmärrystä tavoitteistaan, toimintatavoistaan ja perinteistään.
2.2. Yhdistyksen tarkoitus on 1) järjestää kansainvälisiä konferensseja, erityisesti Crossroads in Cultural Studies -konferenssia, joka on yhdistyksen virallinen konferenssi; 2) antaa tietoa kulttuurintutkijoista ja stipendeistä ympäri maailmaa; 3) puolustaa kulttuurintutkimusta ja sen pyrkimyksiä sekä kulttuurintutkijoita aloitteilla, lausunnoilla ja muilla vastaavilla tavoilla.
2.2.1. Yhdistyksen virallinen konferenssi on joka toinen vuosi järjestettävä kansainvälinen “Crossroads in Cultural Studies” -konferenssi, jonka järjestämisoikeus on a yhdistyksellä. Yhdistyksen hallitus käsittelee konferenssin järjestämisestä kiinnostuneiden instituutioiden ehdotukset ja päättää, mikä instituutio kulloinkin järjestää sen. Yhdistys sopii virallisen konferenssinjärjestäjätahon kanssa siitä summasta, joka varataan rekisteröitymis- ja jäsenmaksuihin ja konferenssin käytännön järjestelyihin.
2.2.2. Yhdistys pyrkii siihen, että sen virallinen tekemään Crossroads-konferenssi on mahdollisimman saavutettava ja antoisa kaikille jäsenilleen riippumatta heidän asuinpaikastaan tai heidän puhumistaan kielistä.
2.3. Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja, omistaa toimintaansa varten tarpeellista kiinteää ja irtainta omaisuutta sekä toimeenpanna asianmukaisen luvan saatuaan arpajaisia ja rahankeräyksiä. Yhdistys voi myös harjoittaa sellaista liiketoimintaa, joka liittyy välittömästi yhdistyksen tavoitteisiin tai jota voidaan pitää taloudellisesti merkityksettömänä.
3. Jäsenet
3.1. Yhdistyksellä on kaksi jäsenkategoriaa, yksityiset jäsenet ja instituutiojäsenet (katso 3.3.).
3.2. Yhdistyksen jäseneksi voivat liittyä kaikki kulttuurintutkijat, jotka hyväksyvät yhdistyksen tarkoituksen ja säännöt. Jäsenet hyväksyy hakemusten perusteella yhdistyksen hallitus.
3.2.1. Jäseneksi hyväksytyt ovat kelpoisia yhdistyksen jäseniksi suorittamalla näissä säännöissä määrätyn tai näiden sääntöjen mukaisesti vahvistetun jäsenmaksun.
3.3. Hallitus voi myöntää instituutiojäsenen aseman sellaisille oikeuskelpoislle yhteisöille, jotka haluavat edistää yhdistyksen toimintaa. Instituutiojäsenet saavat samat edut, joihin muualla säännöissä viitataan jäsenistä puhuttaessa, lukuunottamatta äänioikeutta ja hallituksen tehtäviä.
3.3.1. Hallitus käsittelee olemassa olevien tai perustettavien kulttuurintutkimuksen alan yhdistysten ja verkostojen hakemukset yhdistykseen instituutiojäsenen liittymiseksi. Hyväksytty jäsenyys edellyttää hallituksen ja instituution välillä sovittavan jäsenmaksun maksamista. Hallitus määrittelee jäsenyyden edut ja vastuut. Jäsenedut tarkoittavat esimerkiksi alennettuaosallistumismaksua ACS:n konferensseihin. Vastuisiin liittyy maailmanlaajuisenkulttuurintutkimuksen yhteisön ylläpitäminen sitoutumalla seuran tavoitteisiin.
3.4. Hallitus päättää kunkin jäsenryhmän jäsenmaksuista.
3.4.1. Yhdistyksellä on joka toinen vuosi maksettava jäsenmaksu, joka oikeuttaa jäsenyyteen kahdeksi vuodeksi.
3.4.2. Tamperen 2002 konferenssin osallistujille mahdollistettiin ilmoittautuminen yhdistyksen perustajajäseniksi sekä vapaaehtoisesti 50 euron perustajajäsenmaksu. Jäsenmaksu oikeuttaa sen maksaneet tai maksavat jäsenyyteen vuosilta 2002 ja 2003.
3.4.3. Jäsenmaksun voi maksaa yhdistyksen viralliseen konferenssiin ilmoittautumisen yhteydessä. Yksityiselle jäsenille jäsenmaksu on kokonaisuudessaan vähennettävissä osallistumismaksusta.
3.5. Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.
3.5.1. Yksityinen jäsenen katsotaan eronneen yhdistyksestä, jos 1) hän kuolee; 2) hänen jäsenmaksunsa on maksukehotusten jälkeen edelleen maksamatta 3 kuukauden kuluttua jäsenmaksun eräpäivämäärästä; 3) hän eroaa yhdistyksestä; 4) hallitus erottaa hänet yhdistyksestä tai yksinkertaisella enemmistöllä tätä tarkoitusta varten koolle kutsutussa yhdistyksen yleiskokouksessa.
3.6. Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut, tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä, tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.
4. Hallitus
4.1. Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluvat yleiskokouksessa valittu puheenjohtaja,varapuheenjohtaja, kohdan 4.1.2 mukaiset vaalipiirien alueelliset edustajat sekä rahastonhoitaja,hallintosihteeri ja organisaatiosihteeri jonka hallitus valitsee keskuudestaan tai ulkopuoleltaan(katso 4.3) ja mahdollisesti yksi entinen hallituksen jäsen (katso 4.1.6). Kokonaisuudessaanhallituksen jäsenten vähimmäismäärä on 5 ja enimmäismäärä on 24.
4.1.1. Hallituksella on vastuu ja valta tehdä tässä säännössä määrätty yhdistyksen toiminnan toteuttamista koskevia päätöksiä.
4.1.2. Hallituksen muodostavat puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi kulttuuritutkimuksen vaalipiirien alueelliset edustajat. Edustajat valitaan seuraavan jakauman mukaisesti siten, ettäkultakin alueelta valitaan enintään seuraava määrä henkilöitä:
Afrikka – 3 edustajaa (joista yksi Etelä-Afrikasta); Aasia – 4 edustajaa (joista yksi Koillis-Aasiasta, yksi Kaakkois-Aasiasta ja yksi Etelä-Aasiasta); Australia ja Uusi-Seelanti – 2 edustajaa; Eurooppa – 4 edustajaa (joista yksi Pohjois-Euroopasta, yksi Keski- tai Itä-Euroopasta ja yksi Länsi- tai Etelä-Euroopasta); Latinalainen Amerikka ja espanjankieliset Karibian alueet – 4 edustajaa; Pohjois-Amerikka ja englannin- ja ranskankielinen Karibia – 4 edustajaa.
4.1.3. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan edustamat alueet menettävät molemmat yhden paikan edellä määritellyistä kiintiöistä. Jos he molemmat edustavat aluetta, jolla on vain yksi paikka hallituksessa, nostetaan hallitukseen valittujen lukumäärä yhdellä.
4.1.4. Ilmoittautuakseen äänestykseen edellä määriteltyjen kiintiöiden mukaisesti jäsenelle tulee valita hallituksen jäsenten äänestyksessä alue, johon he haluavat kuulua. Alueen ehdokkaiden tulee myös olla valinneet kyseinen alue ilmoittautuessaan yhdistyksen jäseneksi.
4.1.5. Jokaiselle varsinaiselle jäsenelle valitaan yksi varajäsen varsinaisen edustajan edustamaltaalueelta. Hänet otetaan automaattisesti varsinaiseksi hallituksen jäseneksi, mikäli alueenvarsinainen jäsen jää eläkkeelle tai ei voi muuten enää toimia hallituksessa. Varajäsen on seehdokas, joka saa alueellaan seuraavaksi eniten ääniä varsinaisiksi jäseniksi valittujen jäsenten jälkeen.
4.1.6. Hallituksella on oikeus kutsua entinen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja/tai yksi muu entinen hallituksen jäsen hallitukseen jatkuvuuden vahvistamiseksi. Näillä jäsenillä ei ole oikeutta äänestää, mutta heillä on täysi oikeus osallistua ja puhua hallituksen kokouksissa.
4.1.7. Mikäli puheenjohtaja ei kykene tai halua hoitaa toimikauttaan loppuun,varapuheenjohtajasta tulee automaattisesti puheenjohtaja. Hallitus valitsee keskuudestaan uudenvarapuheenjohtajan. Tapauksessa, jossa hallituksessa on avoinna useita samanaikaisia paikkoja,hallitus kutsuu koolle ylimääräisen kokouksen täyttämään paikat.
4.2. Hallitus valitaan neljän vuoden toimikaudeksi.
4.2.1. Hallituksen jäsenten toimikaudet porrastetaan kahdelle vaalijaksolle siten, että kunkin alueenedustajista puolet, Afrikkaa lukuun ottamatta, valitaan kahden vuoden välein. Afrikan edustajatvalitaan siten, että kaksi edustajaa valitaan toisessa vaalisyklissä ja yksi edustaja toisessa. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vaalit järjestetään saman vaalikauden aikana.
4.3. Hallitus valitsee keskuudestaan tai ulkopuoleltaan rahastonhoitajan sekä kaksi sihteeriä, yhden hallintosihteerin ja yhden organisaatiosihteerin.
4.4. Puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, rahastonhoitaja ja kaksi sihteeriä muodostavat johtokunnan, joka voi panna täytäntöön hallituksen päätökset.
4.5. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii.
4.6. Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna, on läsnä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
4.6.1. Hallituksen kokoukset pidetään pääsääntöisesti virtuaalisesti sähköpostikeskusteluina. Tällöinläsnäolo kokouksessa tarkoittaa, että jäsen ei ole esimerkiksi matkan takia estynyt käyttämäänsähköpostiaan kun asiasta keskustellaan ja päätetään.
4.7. Hallitus voi asettaa valvonnassaan toimivia ei-pysyviä komitea ja ad hoc -ryhmiä.
5. Ohjesäännöt
5.1. Yhdistys voi hyväksyä ohjesäännöt koskien kaikkia asioita, joissa lisäsääntely katsotaan tarpeelliseksi. Ohjesäännöt eivät saa sisältää määräyksiä, jotka ovat ristiriidassa lain tai yhdistyksen sääntöjen kanssa.
5.2. Päätös ohjesääntöjen hyväksymisestä ja muuttamisesta tehdään yhdistyksen yleiskokouksessa. Ne on asetettava jäsenten nähtäville viisi päivää ennen kokousta.
5.2.1. Ohjesääntöjen sanatarkkojen tekstien esille asettamiseen sopiva paikka on yhdistyksen verkkosivut ja sähköpostilista.
6. Yhdistyksen nimen kirjoittaminen
6.1. Yhdistyksen nimenkirjoitusoikeus on puheenjohtajalla, varapuheenjohtajalla ja rahastonhoitajalla siten että nimi kirjoitetaan aina kahdestaan yhdessä. Hallitus voi erillisellä päätöksellä määrätä henkilön kirjoittamaan yhdistyksen nimen yksin.
7. Tilikausi, tilintarkastus ja toiminnantarkastus
7.1. Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.
7.2. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava toiminnantarkastajille vähintään kaksi kuukautta ennen yleiskokousta. Toiminnantarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa hallitukselle viimeistään kaksi viikkoa ennen yleiskokousta.
7.2.1. Toiminnantarkastajien lausunnossa ja tilinpäätöstä vahvistettaessa on ilmoitettava, ovatko toiminnantarkastajat saaneet vaaditut tiedot, onko tilinpäätös heidän mielestään asianmukaisesti laadittu siten, että se antaa oikean kuvan yhdistyksen taloudellisesta asemasta heidän käytettävissään olevien tietojen ja heille annettujen selvitysten sekä yhdistyksen kirjanpidon perusteella ja onko yhdistyksen taloushallintoa hoidettu oikealla tavalla, sääntöjen ja lain mukaisesti.
8. Yhdistyksen kokoukset
8.1 Yhdistyksen yleiskokous (Assembly) pidetään vuosittain kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä hallituksen määräämänä päivänä. Yleiskokous pidetään sähköisesti, paikan päällä tai hybridimuodossa. Yleiskokous pidetään mahdollisuuksien mukaan Crossroads-konferenssin yhteydessä.
8.2. Ylimääräinen yleiskokous pidetään, kun yhdistyksen yleiskokous niin päättää tai, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai, kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kuudenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.
8.3. Yhdistyksen yleiskokouksissa on jokaisella jäsenellä, lukuun ottamatta instituutiojäseniä, yksi ääni.
8.3.1. Jotta kaikilla jäsenillä olisi tasavertainen mahdollisuus osallistua päätöksentekoon riippumatta heidän mahdollisuudestaan osallistua kokoukseen, jäsenellä on oikeus antaa äänensä kokouksessa vasta asian käsittelyn jälkeen.
8.4. Yhdistyksen yleiskokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
8.5. Hallitus toimittaa yhdistyksen jäsenille tiedoksi yleiskokouskutsun sähköpostitse vähintään 6 viikkoa ennen yleiskokousta ja julkaisee tiedotyleiskokouksesta ja ylimääräisestä kokouksesta yhdistyksen verkkosivuilla.
8.6. Yhdistyksen yleiskokouksessa asialistalla ovat seuraavat asiat:
- kokouksen avaus
- valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
- todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
- hyväksytään kokouksen työjärjestys
- esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajien lausunto
- päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
- vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio
- valitaan hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja muut jäsenet (vaalit tapahtuvat joka toinen vuosi)
- valitaan toiminnantarkastaja ja varatoiminnantarkastaja
- käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat
- kokouksen päättäminen.
Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen yleiskokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta, että asia voidaan sisällyttää asialistaan.
9. Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen
9.1. Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen yleiskokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta.
9.2. Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.